Tunnin alku ei ollut varsinaista tvt:tä. Olin edellisenä päivänä miettinyt viitosten kanssa, mitä asioita sekä eka- että viidesluokkalainen voisivat kertoa itsestään. Listalle pääsi monta lempijuttua.
Tunnin alussa kummit ja kummioppilaat etsivät sopivan kolon itselleen meidän luokastamme ja viereisestä teknisen työn tilasta ja täyttivät lomakkeen, jonka olin oppilaiden ideoiden perusteella tehnyt. Minä kuvasin samalla oppilaspareja padilläni. Siirsin kuvat seuraavalla välitunnilla tietokoneelle ja tulostin. Viidesluokkalaiset liimasivat kuvat myöhemmin päivällä lomakkeiden yläreunaan jätettyyn tilaan ja liimasivat koko jutun vielä valitsemansa väriselle taustalle. Huomenna ykköset saavat ne seinälleen!
Ensimmäiset oppilaat olivat saaneet vastattua kysymyksiin jo parinkymmenen minuutin kuluttua ja tajusin, ettemme olleet juurikaan suunnitelleet varaohjelmaa. No, kehoitin viidesluokkalaisia valitsemaan itselleen ja kummilapsilleen (useimmilla on kaksi kummilasta), avaamaan sen ja menemään Oppi&Ilo -sivuille.
Ulkona paistoi aurinko, joten verhot oli vedetty ikkunoiden eteen. Onneksi ne ovat kivan väriset! Olen edelleen tyytyväinen valintaani.
Osa viidesluokkalaisista seisoi suosiolla, sillä ei tietokoneriviin millään mahdu kolmea tuolia jokaisen tietokoneen eteen. Oli hienoa nähdä, miten vastuuntuntoisesti ja asiallisesti isommat oppilaat ottivat tilanteen haltuunsa. Me kolme aikuista (ekan luokan ope, resurssiope ja minä) katsoimme melkein liikuttuneina, kuinka hienosti isojen ja pienten yhteistyö sujui. Ei jälkeäkään mistään esimurrosiästä!
Minulla oli työläppärini mukana, joten sen avulla saimme luokan konemäärän nostettua tilapäisesti juuri siihen kahteentoista, mikä oli tarve. Viidesluokkalaisiahan on juuri tusina.
Viides luokka on hyvin poikavaltainen, kun taas ensimmäisellä luokalla on paljon tyttöjä. Näin ollen monella pojalla onkin tyttöjä kummilapsina. Hienosti hoituu tämäkin!
Yksi poikatrio oli minun pöytäni ääressä. Heidän näyttönsä heijastui koko ajan valkokankaalle. Olin ohjeistanut viidesluokkalaiset lähinnä katsomaan ja neuvomaan. Se ei tuntunut haittaavan heitä.
